Näkemyksiä ja kokemuksia:
Mistä on hyvät ylioppilaskunnat tehty?
Päivän Helsingin Sanomat kirjoittaa Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan eroavista näkemyksistä tulevan yliopiston ylioppilaskunnan taloutta koskien. Näiden TKY:n ja KY:n erilaisten omaisuusvisioiden takana on selvä periaatteellinen näkemysero, jota HS ei osannut tuoda esille. Kummankin yo-kunnan visiopapereita lukemalla tilanne on kuitenkin ilmeinen.
TKY katsoo, että sen omaisuus on nykyisillä teekkareilla lainassa tulevilta opiskelijapolvilta ja tätä omaisuutta on hoidettava sillä tavoin hyvin ja viisaasti, että omaisuus on vastaisuudessakin mahdollistamassa yo-kunnan ja sen jäsenten tarpeet. Tästä näkökulmasta TKY pyrkii katsomaan pitkälle eteenpäin ja rakentamaan uuden yo-kunnan niitäkin tulevia opiskelijoita ajatellen, jotka opiskelevat jonain päivänä uusissa poikkitieteellisissä ohjelmissa eivätkä identifioi itseään mihinkään nykyisistä lokeroista.
KY taas katsoo, että sen omaisuus on lainassa menneiltä opiskelijapolvilta ja tätä omaisuutta on hoidettava sillä tavoin hyvin ja viisaasti, että heidän perintöään ei loukata ja sitä arvostetaan. Tästä näkökulmasta KY:n ottama linja on hyvinkin ymmärrettävä. Omaisuus on säilytettävä kyltereiden hallinnassa.
Siitä kumpi näkökanta on "parempi", "viisaampi" tai "oikeudenmukaisempi" voidaan tietenkin keskustella. Itse olin mukana päättämässä TKY:n linjasta, joten olenkin varmasti asiassa puolueellinen. Olen kuitenkin lukenut kaikkien kolmen yo-kunnan visiot tulevasta yo-kunnasta ja täytyy sanoa, että hiukan ehkä pettynyt joihinkin omaksuttuihin siilipuolustusasemiin.
Tätä projektia ei nimittäin olla rakentamassa muutaman vuoden perspektiivillä, vaan omaksuttujen ratkaisujen pitäisi nähdäkseni toimia vielä kymmenienkin vuosien päästä. Aikana, jolloin vanhat hiekkalaatikot ja jäykät rajat ovat enää muisto vain ja yksi yhteinen kampus voi hyvinkin olla todellisuutta. Kuka ja millä perusteilla silloin saa päättää, kuka on "kylteri", kuka "teekkari" ja kuka "taikkilainen" ja millaisiin tästä seuraaviin taloudellisiin tai esimerkiksi ääni- ja päätösvaltaan liittyviin etuihin tai eduttomuuteen kukin opiskelija on oikeutettu? On hyvin mahdollista laatia sopivia siirtymäkauden säännöksiä parin seuraavan vuoden tuskaa helpottamaan. Perusratkaisun pitää kuitenkin kestää aikaa ja organisaatiomuutoksia tulevassa emoyliopistossa.